Köyhyys

Köyhyyttä määritellään tavallisesti suhteessa rahaan, ja se nähdään ulkoisena kurjistumisena. Koska raha toimii nykyaikaisen yhteiskunnan pääasiallisena liikuttajana, voidaan rahan puute helposti liittää köyhyyteen.

Laajemmin voidaan ajatella, että yksilö on köyhä, jos häneltä puuttuvat mahdollisuudet oman elämänsä hallintaan. Nämä mahdollisuudet voivat olla luonteeltaan taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja yksilöllisiä. Taloudellinen köyhyys johtaa siihen, että ihminen ei kykene huolehtimaan omista perustarpeistaan. Sosiaalinen köyhyys johtaa ihmisarvoisen elämän perusedellytysten, esimerkiksi koulutuksen tai terveydenhoidon puutteeseen. Joltakin voi taas puuttua mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Nämä mahdollisuudet ja niiden puuttuminen ovat usein kasautuvia.

Köyhyys on maailmanlaajuisuudestaan huolimatta sidoksissa kulttuuriin, aikaan ja paikkaan. Köyhyyttä mitattaessa on otettava huomioon ainakin neljä seikkaa: aineelliset tosiasiat, yksilön tapa kokea asemansa, muiden ihmisten käsitykset yksilön tilanteesta sekä aika ja paikka.

YK:n vuosituhatjulistuksessa huomioidaan myös köyhyyden moniulotteisuus. Se ei ole vain taloudellinen ongelma, vaan sillä on myös hyvinvointiulottuvuus (koulutus, terveys, ravinto), oikeusulottuvuus (osallistuminen, ihmisoikeudet ja demokratia), sosiaalisen turvallisuuden ulottuvuus (fyysinen turvallisuus, sosiaaliturva, kriisinhallinta) ja sosio-kulttuurinen ulottuvuus (etnisyys, status, itsekunnioitus). Sukupuolten erilaiset roolit ja tasa-arvo ja ympäristövaikutukset liittyvät kaikkiin köyhyyden ulottuvuuksiin.

Köyhyys merkitsee

• Huonoa ravintoa tai suoranaista nälkää
• Puhtaan veden puutetta
• Surkeita asunto-oloja
• Koulutuksen ja terveydenhuollon puutetta
• Syrjäytyneisyyttä
• Turvattomuutta
• Olemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa omiin elinoloihin

Köyhyydestä, sen vaikutuksista, syistä ja seurauksista löydät tietoa esimerkiksi YK-tieto sivuilta http://www.yk.fi/yktieto/kehitys2.htm

Perustuu: YK-tieto sivuihin