Oikeus turvapaikkaan
14. artikla:
1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.
2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.
(Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus)
Turvapaikanhakija on henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Oikeus turvapaikkaan on yksi harvoista asioista, joissa vuoden 1948 ihmisoikeuksien julistus menee pitemmälle kuin mistä valtiot ovat sittemmin kyenneet sopimaan oikeudellisesti velvoittavin kansainvälisin sopimuksin
Kuka tarvitsee turvapaikkaa?
Pakolaisuus on eräs aikakautemme vakavimmista ihmisoikeusongelmista. Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR perustettiin 1951 auttamaan toisen maailmansodan jälkeisiä eurooppalaisia pakolaisia. Tänä päivänä sen huolehtii maailmalla lähes 33 miljoonasta ihmisestä (helmikuu 2008).
Kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia, vaan pakolaisuuden edellytykset määritellään Geneven pakolaissopimuksessa vuodelta 1951. Siinä määritellään, millä perusteilla ihmiselle voidaan myöntää pakolaisen asema. Pakolaisen asemaan liittyy perusteltu pelko joutua vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. YK:n määritelmän mukaan esimerkiksi luonnonkatastrofia pakenevat eivät ole pakolaisia, mutta useissa maissa määritelmää on laajennettu ja pakolaisstatus myönnetään muillekin kuin henkilökohtaisen vainon kohteiksi joutuneille. Joidenkin maiden tulkinnan mukaan myös sotaa pakenevat eivät ansaitsisi pakolaisstatusta. YK:n mukaan sotaa pakeneville tulisi myöntää pakolaissatus. Viime kädessä pakolaisstatuksen myöntävät yleensä kansalliset viranomaiset turvapaikkahakemuksen ja haastattelun perusteella.
Oleskeluluvan voi saada myös humanitaarisin perustein. Näin käy esimerkiksi silloin, kun turvapaikanhakijan kotiinpaluu on aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin vuoksi mahdotonta.
Turvapaikanhakijoista poiketen kiintiöpakolaiset ovat saaneet pakolaisstatuksen jo ennen Suomeen tuloaan. Sen on heille myöntänyt YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Myös kiintiöpakolaiset valitaan hätätapauksia lukuun ottamatta suomalaisten viranomaisten tekemien haastattelujen perusteella. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä. Suurin osa viime vuosina Suomeen tulleista kiintiöpakolaisista on iranilaisia, irakilaisia ja entisen Jugoslavian kansalaisia. Vuoden 2008 pakolaiskiintiö on edellisvuosien tapaan 750.
Verrattuna useisiin länsimaihin Suomeen tulee vuosittain vähän turvapaikanhakijoita. Vuonna 2006 Suomesta haki turvapaikkaa 2 331 henkilöä, edellisenä vuonna hakijoita oli 3 574. Vastaavasti Ruotsista haki vuonna 2006 turvapaikkaa 24 317 henkilöä. Euroopan unionin alueelta turvaa haki 299 000 ihmistä vuonna 2006. Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään Geneven sopimuksen mukainen pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon.
Perustuu tekstiin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme.
Lue lisää pakolaisuudesta ja turvapaikan hakemisesta osiosta Kansainvälisesti -> Siirtolaisuus. Tutustukaa myös YK:n pakolaisjärjestön nettipeliin osiossa Opettajalle -> Materiaalia teemoittain.
Lisätietoa pakolaisuudesta:
http://www.pakolaisapu.fi/
Suomen Pakolaisapu on kansainvälisiin pakolaiskysymyksiin erikoistunut järjestö.
http://www.pakolaisneuvonta.fi/
Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa.
http://www.unhcr.org/ (englanniksi) tai
http://www.unhcr.fi/fi/index_fi.html (suomeksi)
Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö koordinoi toimintaa pakolaisten auttamiseksi ja pakolaiskysymysten ratkaisemiseksi maailmanlaajuisesti.
« edellinenseuraava »
