Ihmisoikeudet Suomessa
Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaiset ihmisoikeudet koskevat kaikkia ihmisiä, eli myös kaikkia ihmisiä Suomessa. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset määrittelevät vähimmäistason, jolla ihmisoikeuksia on suojattava. Kansallisella lainsäädännöllä voidaan turvata oikeuksien toteutumista myös laajemmin kuin kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
Suomessa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia täydentävät perusoikeudet. Niillä tarkoitetaan oikeuksia, jotka on turvattu perustuslaissa kaikille ihmisille. Perustuslakiin sisällytettiin vuonna 1995 tehdyn uudistuksen yhteydessä kaikki Suomea tuolloin velvoittaneet ihmisoikeussopimukset. Perustuslain tarjoama suoja menee osin pidemmälle kuin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten tarjoama suoja.
Kansainväliset ihmisoikeudet ovat osa Suomen oikeutta
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset sitovat valtioita oikeudellisesti sen jälkeen, kun valtiot ovat ratifioineet sopimukset. Suomessa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ei lähtökohtaisesti ratifioida ennen kuin Suomen lainsäädäntö on saatettu ihmisoikeussopimuksen mukaiseksi. Lisäksi joillekin ihmisoikeussopimuksille on erikseen annettu kansallisen lain asema. Esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksia koskevalle yleissopimukselle, Euroopan ihmisoikeussopimukselle ja YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevalle yleissopimukselle on annettu kansallisen lain asema.
Viranomaisilla vastuu perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta
Viranomaisilla on vastuu ihmisoikeuksien toteutumisen edistämisestä ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden noudattamisesta. Perusoikeuksien toteutumista valvovat ylimmät laillisuusvalvojat eli eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri sekä muut laillisuusvalvojat, kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja tietosuojavaltuutettu, kukin toimivaltansa mukaisesti.
Perustuslain perusoikeussäännöksiin voi vedota tuomioistuimessa tai viranomaisen käsittelyssä, ja niitä voidaan soveltaa muun lainsäädännön tulkinnassa ja rinnalla.
Maamme ylimmät tuomioistuimet, korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus, viittaavat usein kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin päätöstensä perusteluissa. Korkein hallinto-oikeus on viitannut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin muun muassa monissa ulkomaalaisen henkilön karkottamista koskevissa ratkaisuissaan.
Tietoa Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista ja kansainvälisestä oikeudesta löytyy myös ulkoministeriön sivuilta.
