Mitä oikeuksia alkuperäiskansoilla on?
Alkuperäiskansat ovat historian saatossa joutuneet monenlaisen sorron kohteeksi. Alkuperäiskansoja ja heidän kulttuuriaan on tuhottu muun muassa kansanmurhilla ja viemällä lapset yhteisöistään koulukoteihin. Lisäksi heidän asuttamiensa alueiden luonnonvaroja on käytetty tavoilla, jotka ovat olleet alkuperäiskansoille tuhoisia.
Yleispätevää määritelmää alkuperäiskansasta ei toistaiseksi ole. Alkuperäiskansaksi voidaan erään määritelmän mukaan määritellä ihmisryhmä, joka on asunut tietyllä alueella ennen sen nykyisen valtaväestön tuloa. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa.
Alkuperäiskansojen oikeuksia turvaavat julistukset ja sopimukset on laadittu suojaamaan alkuperäiskansoja heille haitallisilta toimilta. Lisäksi niiden tarkoituksena on mahdollistaa alkuperäiskansojen kielten ja kulttuurien elvyttäminen, ylläpito ja kehittäminen.
Ensimmäinen alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva sopimus laadittiin kansainvälisessä työjärjestössä (International Labour Organization, ILO) vuonna 1957. Sopimuksessa todettiin, että ihmisoikeudet ja lainsuoja kuuluvat myös alkuperäiskansoihin kuuluville. Sopimus perustui kuitenkin kolonialistiseen ajatukseen, että alkuperäiskansat ja heidän kulttuurinsa häviävät, ja niiden siirtymää osaksi valtaväestöä on tuettava.
Tällä hetkellä alkuperäiskansoille turvataan oikeus elää ja kehittyä omaehtoisesti alkuperäiskansana. Kaikki ihmisoikeudet koskevat myös alkuperäiskansoihin kuuluvia. Alkuperäiskansojen kieliä ja kulttuureita suojaavat myös kansallisten vähemmistöjen oikeuksien tarjoama suoja kielille ja kulttuureille sekä oikeus oman kielen opiskeluun ja käyttämiseen.
Alkuperäiskansaoikeuden keskeinen ydin on kuitenkin kaikille kansoille kuuluvassa itsemääräämisoikeudessa. Alkuperäiskansoillakin on oikeus vapaasti päättää poliittisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista asioista. ILO:n alkuperäiskansoja koskeva ILO 169 -sopimus (1989) ja YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista (2007) turvaavat vahvasti itsemääräämisoikeutta. Näiden dokumenttien valossa myös YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta valvovan ihmisoikeuskomitean tulkintakäytäntö on muuttunut itsemääräämisoikeutta korostavaksi.
Ennen alkuperäiskansojen asemaan tai oikeuksiin liittyvien hankkeiden hyväksymistä tai toimeenpanemista valtioiden on hankittava alkuperäiskansoilta vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus (free, prior and informed consent, FPIC). Näin turvataan alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Tämä tarkoittaa oikea-aikaisia neuvotteluja, joissa alkuperäiskansojen poliittisille elimille turvataan riittävä aika ja resurssit tehdä itsenäinen päätös esitetystä hankkeesta.
