Mitä oikeus terveyteen tarkoittaa?

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (TSS-sopimus) mukaan jokaisella on oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä.

Kansainvälisissä sopimuksissa ei ole tarkasti määritelty, mitä ”korkein mahdollinen ruumiin- ja mielenterveys” tarkoittaa. Vähintäänkin sen voidaan ajatella tarkoittavan hyvinvoinnille välttämätöntä, riittävää ravintoa ja puhdasta vettä, vaatetusta ja asumusta, sekä mahdollisuutta saada hoitoa sairastapauksessa.

TSS-sopimus ja sen tulkintaperiaatteet edellyttävät, että sopimusvaltiot järjestävät hyvinvoinnin edellytykset ”parhaalla mahdollisella tavalla”. Lause jättää siis avoimeksi, millaisiin toimenpiteisiin valtion on ryhdyttävä esimerkiksi terveyspalveluiden takaamiseksi.

Oikeus terveyspalveluihin Suomessa

Suomessa potilaalla on oikeus saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Lisäksi potilaalla on oikeus hyvään kohteluun. Tämä tarkoittaa, että potilaan vakaumusta ja yksityisyyttä on kunnioitettava, eikä potilaan ihmisarvoa tule loukata. Hoidossa ja kohtelussa on lisäksi mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon potilaan äidinkieli, kulttuuri ja yksilölliset tarpeet.
Terveyspalveluita koskee lisäksi perustuslain mukainen syrjintäkielto. Ihmisiä ei saa terveyspalveluita annettaessa asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Hoitopäätöksiin eivät myöskään saa vaikuttaa mitkään muut kuin lääketieteelliset syyt. Henkilölle on lisäksi taattava riittävät terveyspalvelut riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu.

Kenelle oikeus terveyspalveluihin Suomessa kuuluu?

Oikeus terveyteen kuuluu lähtökohtaisesti jokaiselle maassa oleskelevalle henkilölle siitä riippumatta, onko henkilöllä lupa oleskella maassa.

Suomessa niillä, joilla on Suomessa kotikunta, on rajoittamaton oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa kuntakohtaista asiakasmaksua vastaan. Henkilön kansalaisuus tai alkuperämaa ei vaikuta oikeuden toteutumiseen.

Lisäksi Suomessa perustuslaki takaa jokaiselle ihmiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tätä oikeutta toteutetaan muun muassa kiireellisellä hoidolla, jota on annettava julkisessa terveydenhuollossa kaikille. Kiireellistä hoitoa annetaan näin ollen myös maassa ilman oleskelulupaa oleskeleville, paperittomille henkilöille. Paperittomilta kuitenkin peritään maksu kiireellisestä hoidosta. Kunnilla on itsenäistä harkintavaltaa sen suhteen, tarjoavatko ne paperittomille myös tätä laajemmat oikeudet terveydenhuoltoon.

Oikeus terveyteen – Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä