Yleisesti tasa-arvolaista
Laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) säädetään sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä. Tasa-arvolakia sovelletaan pääsääntöisesti kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja kaikilla elämänalueilla. Lakia ei kuitenkaan sovelleta perheenjäsenten välisiin tai muihin yksityiselämän piiriin kuuluviin suhteisiin eikä uskonnonharjoitukseen liittyvään toimintaan.
Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Tarkoituksena on myös edistää tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Tasa-arvolaissa sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Sukupuolen ilmaisulla puolestaan tarkoitetaan sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Tasa-arvolain syrjintäsäännökset koskevat myös sellaista syrjintää, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen.
Uudistettu tasa-arvolaki tuli voimaan osana yhdenvertaisuuslainsäädännönkokonaisuudistusta vuoden 2015 alussa. Uudistuksessa lakiin lisättiin sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja kehon sukupuolipiirteisiin liittyvän syrjinnän kielto ja asetettiin työnantajille, viranomaisille ja oppilaitoksille velvoite ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Uudistuksessa myös ulotettiin tasa-arvosuunnitelmavelvoite perusopetukseen sekä täsmennettiin työnantajan tasa-arvosuunnitelmaa koskevia säädöksiä. Tasa-arvolaki edellytti jo aikaisemmin tasa-arvosuunnitelmaa toisen asteen ja sitä ylemmiltä oppilaitoksilta.
Tasa-arvolaissa voidaan katsoa olevan kolmenlaisia säännöksiä: tasa-arvon edistämistä koskevia, syrjinnän kieltoa koskevia sekä oikeussuojaa ja valvontaa koskevia säännöksiä.
Tasa-arvon edistämistä koskevat säännökset
Lain mukaan tasa-arvon edistämisvelvollisuus on viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä, muilla koulutusta tai opetusta järjestävillä yhteisöillä sekä työnantajilla.
Viranomaisilla on velvollisuus arvioida kaikkea toimintaansa eri sukupuolten näkökulmasta. Lisäksi niiden tulee luoda toimintatavat tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvoa voidaan edistää myös kiintiöillä.
Oppilaitoksissa ja työelämässä tasa-arvon edistämisen apuvälineenä käytetään muun muassa tasa-arvosuunnitelmia. Velvoite laatia tasa-arvosuunnitelma koskee oppilaitoksia sekä julkisia ja yksityisiä työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 30 työntekijää. Työnantajien, viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää ja ottaa tämä velvoite huomioon tasa-arvosuunnitelmassaan.
Tasa-arvosuunnittelun tueksi löytyy monenlaisia järjestöjen ja viranomaisten materiaaleja.
Syrjinnän kieltoa koskevat säännökset
Tasa-arvolain syrjinnän kieltoa koskevissa säännöksissä määritellään ja kielletään sukupuoleen perustuva välillinen ja välitön syrjintä. Lisäksi syrjintää voi olla seksuaalinen häirintä, sukupuoleen perustuva häirintä sekä käsky tai ohje syrjiä. Syrjintää on myös vastatoimiin ryhtyminen eli syrjityn aseman heikentäminen sen vuoksi, että tämä on vedonnut oikeuksiinsa. Syrjintäperusteen ei ole pakko liittyä syrjittyyn henkilöön itseensä. Se voi liittyä myös läheiseen henkilöön tai perustua oletukseen.
Tasa-arvolaki sisältää myös syrjinnän erityiskieltoja. Erityiskiellot koskevat syrjivää menettelyä työelämässä, oppilaitoksissa, etujärjestöissä sekä tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa. Henkilöllä on mahdollisuus vaatia hyvitystä, mikäli erityiskieltoja rikotaan. Mikäli henkilö epäilee erityiskieltoja rikottavan, hänellä on oikeus saada pyynnöstä kirjallinen selvitys menettelystä työnantajalta tai oppilaitokselta.
Tasa-arvolain noudattamista koskevat säännökset
Tasa-arvolain noudattamista valvovat tasa-arvovaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.
Tasa-arvolain noudattamisen valvonta
Tasa-arvovaltuutettu
Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolain noudattamista. Valtuutettu antaa myös ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.
Lue lisää tasa-arvovaltuutetun toiminnasta.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta antaa oikeussuojaa niille, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityiksi tai tulleensa syrjintään liittyvien kiellettyjen vastatoimien kohteeksi. Asian voi saattaa lautakunnan tutkittavaksi tasa-arvovaltuutettu asianosaisen suostumuksella tai työmarkkinajärjestöjen keskusjärjestö. Toisin kuin yhdenvertaisuuslain osalta, syrjintää kokenut ei itse voi viedä asiaansa suoraan lautakuntaan.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi kieltää jatkamasta tai uusimasta syrjintää tai vastatoimia. Lautakunta voi myös asettaa päätöksen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon ja tuomita sen maksettavaksi. Lautakunta ei voi määrätä hyvitystä syrjinnän kohteeksi joutuneelle. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Lue lisää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toiminnasta.
