Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuudesta yleisesti

Perusoikeudet kuuluvat kaikille. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten alkuperä tai kansalaisuus, eivät saa vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin saada koulutusta, työllistyä tai saada erilaisia palveluja.

Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viitaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla.

Yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä säädetään perustuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa. Lisäksi siitä säädetään eri elämänalueita koskevassa lainsäädännössä.

Tasa-arvolaissa säädetään sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolten moninaisuudesta.

Yhdenvertaisuuslaki

Uudistettu yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.

Lain soveltamisala kattaa julkisen ja yksityisen toiminnan. Laki ei kuitenkaan koske yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa tai uskonnonharjoitusta.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä seuraavilla perusteilla:

– ikä
– alkuperä
– kansalaisuus
– kieli
– uskonto
– vakaumus
– mielipide
– poliittinen toiminta
– ammattiyhdistystoiminta
– perhesuhteet
– terveydentila
– vammaisuus
– seksuaalinen suuntautuminen
– muu henkilöön liittyvä syy

Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Yhdenvertaisuuslain mukaan kiellettyä on sekä välitön (suora) että välillinen (epäsuora) syrjintä. Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilöä kohdellaan tietyssä tilanteessa henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi huonommin kuin muita kohdeltaisiin. Välillinen syrjintä puolestaan tarkoittaa, että näennäisesti asiallinen kohtelu tai käytäntö johtaa syrjiviin lopputuloksiin. Välillinen syrjintä ei välttämättä ole tarkoituksellista.

Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, ohje tai käsky syrjiä sekä kohtuullisten mukautusten epääminen. Häirintää on sellainen käyttäytyminen, jolla luodaan kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Käsky tai ohje puolestaan voi olla esimerkiksi syrjintään liittyvä tai syrjinnän aikaansaamiseksi annettu opastus, toimintaohje tai velvoite. Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan mukautuksia, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Kaikki erilainen kohtelu ei ole syrjintää. Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan laissa tilanteita, joissa erilainen kohtelu on tarkoituksenmukaista yhdenvertaisuuden edistämiseksi taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Tällöin kyse ei ole syrjinnästä.

Lue lisää positiivisesta erityiskohtelusta yhdenvertaisuusvaltuutetun julkaisusta ”Yhdenvertaisuuden edistäminen ja positiivinen erityiskohtelu”.

Yhdenvertaisuuden edistäminen viranomaistoiminnassa, työpaikoilla ja koulutuksessa

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa edistämään aktiivisesti yhdenvertaisuutta.

Viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja työnantajien tulee laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi omassa toiminnassaan sekä arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista. Mikäli yhdenvertaisuuden toteutumisessa havaitaan puutteita, on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Lue lisää yhdenvertaisuussuunnittelusta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Valvonta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää yllä mainittujen yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettujen syrjintäperusteiden perusteella.

Lue lisää yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnasta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta antaa oikeussuojaa niille, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityiksi tai tulleensa syrjintään liittyvien kiellettyjen vastatoimien kohteeksi. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta joka valvoo yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain noudattamista yksityisessä toiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja liiketoiminnassa. Lautakunnan toimivaltaan eivät kuulu yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvat asiat tai uskonnon harjoittaminen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi kieltää jatkamasta tai uusimasta syrjintää tai vastatoimia. Lautakunta voi myös asettaa päätöksen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon ja tuomita sen maksettavaksi.

Lue lisää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toiminnasta.

Työsuojeluviranomainen

Myös työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuuden ja syrjintäkiellon toteutumista. Työsuojeluviranomainen tekee työsuojelutarkastuksia, joilla käsitellään tarvittaessa työsyrjintää. Työsyrjintä voi tulla arvioitavaksi, kun tarkastukseen osallistuja ottaa asian esille tai kun tarkastaja itse havaitsee syrjinnän kiellon vastaista kohtelua työpaikalla. Työsyrjintä voi lisäksi tulla työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi asiakkaan yhteydenotosta, mikäli asia kuuluu työsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Työsuojeluviranomainen voi antaa työnantajalle tarkastuskertomuksessa toimintaohjeen tai kehotuksen, jos työnantajan todetaan laiminlyöneen yhdenvertaisuuslaissa työnantajalle asetettuja velvollisuuksia tai on syntynyt syrjintäolettama, jota työnantaja ei ole kyennyt kumoamaan tai osoittamaan sille oikeutusperustetta.

Lue lisää työsuojeluviranomaisen toiminnasta yhdenvertaisuuden ja syrjinnän valvonnassa.