”Nuorisotyö on ihmisoikeuskasvatusta”, todettiin Ihmisoikeusliiton ja kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunan webinaarissa helmikuussa. Tilaisuudessa nuoret vaikuttajat antoivat arvokkaita vinkkejä nuorisotyöhön. Puheenvuoroissa korostettiin nuorten moninaisuuden huomioon ottamista, yhdenvertaisuuden edistämistä ja yksilöllistä kohtaamista. Ihmisoikeusliitto toivoo, että tulevaisuudessa jokaisen nuorisoalalle kouluttautuvan opintoihin sisältyisi myös ihmisoikeuskoulutusta. 

”Nuorten ihmisoikeuksien toteutumisessa nuorisotyöntekijät ovat avainasemassa. Ihmisoikeudet ovat ne turva ja tuki, joihin nuorisotyöntekijäkin voi työssään nojata”, kannusti Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila webinaarin avauspuheenvuorossa. Mattila nosti esiin koronapandemian ja muiden viimeaikaisten tapahtumien vaikutuksen nuorten elämään. Moni nuori vaikuttaa aktiivisesti monenlaisten muutosten puolesta yhteiskunnassa. Nuorisotyön tehtävä on tukea nuorten osallisuutta ja oikeuksien toteutumista.

Nuori on ihminen eikä keskustelunaihe

Nuorten paneelissa yhdeksi aiheeksi nousi yhdenvertaisen kohtaamisen tärkeys. Yhteisöpedagogi ja vammaisaktivisti Selda Demirtas korosti, että vähemmistöihin kuuluvat nuoret tulisi kohdata yksilöinä eikä tehdä oletuksia. Tärkeää on ymmärtää ja tiedostaa, ettei tiedä kaikkea esimerkiksi vammaisen nuoren tarpeista tai toimintakyvystä. Tähän ajatukseen yhtyivät muutkin paneelin osallistujat. Trasekin hallituksen jäsen Alex Oksanen lisäsi, että kohtaaminen on jatkuva oppimisprosessi. Nuori tulisi huomioida omana itsenään eikä keskustelunaiheena. Samalla on tärkeää luoda yhdenvertaisia käytäntöjä, kuten parantaa esteettömyyttä ja ottaa käyttöön turvallisempien tilojen periaatteet.

Suomen romaniyhdistyksen Au mensa -hankkeen työntekijä Dimitri Lindgren nosti esiin valtaväestön nuorten ja vähemmistönuorten yhteisen toiminnan nuorisotyössä. Kun nuori saa tukea identiteetilleen, hän voi Lindgrenin mukaan kokea myös muun kuin ns. oman porukan turvalliseksi.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtajan Anni-Sofia Niittyvuopion mukaan tarvittaisiin saamelaista nuorisotyötä. Sitä ei vielä ole olemassa, vaan saamelaistoimijoiden täytyy luoda itse omista tarpeistaan käsin sellaista nuorisotyötä, jonka lähtökohtana on saamelaisen kulttuurin ja elämäntavan tuntemus. Saamelaisuuteen yhteiskunnallisessa keskustelussa ja politiikassa kohdistuvat paineet vaikuttavat siihen, että saamelaisten keskinäisestä moninaisuudesta voi olla saamelaisyhteisössä vaikea puhua.

Nuorisotyö on ihmisoikeuskasvatusta

Nuorisotyön ja seikkailukasvatuksen asiantuntija Eeva Sinisalo-Juha Humanistisesta ammattikorkeakoulusta muistutti puheenvuorossaan, että ihmisoikeuskasvatus on yksi ihmisoikeus. Sinisalo-Juha näkee nuorisotyön kasvatustyönä. Ihmisoikeudet ovat osa nuorisotyötä, mutta ne eivät voi toteutua nuorisotyössä, jos nuorisotyöntekijät eivät tiedä, mitä ihmisoikeudet ovat.

Tutkija, VTT Marja Peltola Tampereen yliopistosta nostaisi keskeiseksi työvälineeksi intersektionaalisuuden. Jokaisella nuorella on monia identiteettejä. On tärkeää ymmärtää eroavaisuuksien risteyskohdat ja mikä on kyseisessä tilanteessa tärkeä identiteetti. Erot ihmisten taustoissa on myös hyvä ymmärtää rakenteellisina asioina, jotka eivät poista nuoren toimijuutta ja halua määritellä itse omaa identiteettiään ja tarpeitaan. Ylhäältä päin tulevat hyväntahtoisetkin oletukset koetaan usein satuttavina; eikä voida ajatella, että esimerkiksi vähemmistöasema automaattisesti tekisi nuoresta autettavan uhrin.

Peltolan mukaan yhdenvertaisuus ei tarkoita samaa kaikille, koska kaikki eivät mahdu samaan muottiin eivätkä pysty tarttumaan samoihin asioihin samoilla ehdoilla. On pohdittava, mitkä tekijät estävät nuorisotyön saavutettavuutta tai houkuttelevana/turvallisena vaihtoehtona näkemistä ja proaktiivisesti pyrittävä tuomaan esiin arvoja ja käytäntöjä, jotka madaltaisivat näitä esteitä.

Nuorisoalan koulutusten ihmisoikeussisältöjä pitää vahvistaa

Webinaarin osallistujien kommenteissa nousi esiin ihmisoikeussisältöjen vaihtelevuus nuorisoalan koulutuksissa. Joillakin koulutukseen oli sisältynyt ihmisoikeuskoulutusta ja joillakin ei riippuen valmistumisvuodesta ja oppilaitoksesta.

Ihmisoikeusliiton tavoitteena on, että tulevaisuudessa ihmisoikeuskoulutus olisi osa jokaisen alalle kouluttautuvan ja sillä työskentelevän opintoja ja osaamista. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen ovat kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten lakisääteisiä velvoitteita, mutta niiden toteuttamiseksi nuorisotyöntekijät tarvitsevat työvälineitä ja työnantajan tukea esimerkiksi täydennyskoulutuksen muodossa.

Katso webinaari kokonaisuudessaan!

Ihmisoikeusliiton ja Kanuunan webinaari oli suunnattu nuorisotyöntekijöille ja muille nuorisoalan toimijoille sekä nuorten oikeuksista kiinnostuneille. Suoraa lähetystä seurasi yhteensä 254 henkilöä ympäri Suomea Helsingistä Rovaniemelle.

Ihmisoikeusliitto on toteuttanut Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä -hanketta opetus- ja kulttuuriministeriön tuella vuodesta 2016 lähtien. Hankkeessa on koulutettu n. 1600 nuorisotyöntekijää. Jatkossa työn kärki vaihtuu vaikuttamistyön puolelle.

Tekstitetty ja viittomakielelle tulkattu webinaaritallenne on Ihmisoikeusliiton Youtube-kanavalla.