Afrikan unioni
Afrikan yhtenäisyysjärjestö (OAU) perustettiin vuonna 1963. OAU on vuonna 2000 muutettu Afrikan unioniksi (AU). OAU:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1981 Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan (African Charter on Human and People’s Rights), jonka on tähän mennessä ratifioinut 54 Afrikan Unionin 55 jäsenvaltiosta. Peruskirja on myös AU:ssa noudatettava ihmisoikeussopimus.
Ihmisten ja kansojen peruskirja
Peruskirjassa on monia elementtejä, jotka erottavat sen muista alueellisista ihmisoikeussopimuksista. Peruskirja kattaa ainutlaatuisesti paitsi taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset, myös kansalais- ja poliittiset oikeudet. Lisäksi siinä korostetaan, että nämä kaksi oikeuksien kategoriaa ovat jakamattomia ja toisistaan riippuvaisia. Peruskirja edistää myös kansojen oikeuksia, toisin sanoen ihmisten kollektiivisia oikeuksia ryhmänä.
Kansojen oikeuksien periaatteeseen on yhdistetty käsitys siitä, että ihmiset voivat toteuttaa itseään täysin vain osana ryhmää. Siten ihmisillä on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia yhteisöä kohtaan. Ihmisillä on esimerkiksi velvollisuus tehdä työtä kykyjensä mukaan ja maksaa veroja sekä velvollisuus tehdä parhaansa Afrikan yhtenäisyyden lujittamiseksi. Peruskirja velvoittaa valtiot toimimaan siten, että oikeus kehitykseen toteutuu.
Peruskirjan toteutumista valvoo toimikunta (African Commission of Human and People’s Rights) ja afrikkalainen ihmisoikeustuomioistuin (African Court on Human and People’s Rights).
Vuonna 2005 astui voimaan peruskirjan pöytäkirja, joka koskee naisten oikeuksia. Pöytäkirjan toteutumista valvovat samat elimet, jotka valvovat myös peruskirjan toteutumista. Lisäksi OAU:n piirissä on vuonna 1990 hyväksytty vuonna 1999 voimaan tullut lasten oikeuksia ja hyvinvointia koskeva peruskirja (The African Charter on the Rights and Welfare of the Child). Peruskirjan toteutumista valvoo lasten oikeuksien komitea.
Ihmisoikeuksien valvonta
Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunta
Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunta aloitti toimintansa vuonna 1987. Sen toimivalta jakautuu kahteen osaan: ihmisoikeuksien suojeluun ja ihmisoikeuksien edistämiseen.
Toimikunnassa ihmisoikeuksien suojelu koostuu valitusten käsittelystä. Valituksia tietyn valtion toiminnasta voivat toimittaa yksilöt ja muut valtiot. Lisäksi toimikunta voi toteuttaa jäsenvaltioissa paikan päällä toimenpiteitä, joiden tarkoitus on turvata ihmisoikeuksien toteutumista. Ihmisoikeuksien edistäminen saa Afrikan alueellisessa ihmisoikeusjärjestelmässä huomattavasti enemmän huomiota kuin muissa alueellisissa ihmisoikeusjärjestelmissä.
Lisäksi toimikunta tarkastelee valtioiden laatimia raportteja. Valtioraportointijärjestelmä on tehostumassa, vaikka osa valtioista ei ole täyttänyt raportointivelvollisuuttaan ja vaikka toimikuntaa on kritisoitu sen toiminnan epäjohdonmukaisuudesta ja julkisuuden puutteesta. Toimikunta voi myös laatia temaattisia ja tiettyä valtiota koskevia raportteja. Raportit voivat koskea laaja-alaisesti eri teemoja.
Peruskirja ei lausu mitään toimikunnan toimenpiteiden velvoittavuudesta. Toimikunta on kuitenkin omassa käytännössään kehittänyt säännöt, joiden mukaan valtioilla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin niitä koskevien huomioiden johdosta.
Kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli toimikunnan toiminnan kehittämisessä. Niillä kansalaisjärjestöillä, joille on myönnetty tarkkailijan asema, on oikeus käyttää puheenvuoro toimikunnan tapaamisissa. Yli 400 kansalaisjärjestölle on myönnetty tarkkailijan asema.
Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien tuomioistuin
Ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien tuomioistuimella on toimivalta paitsi tutkia valituksia, myös toimia neuvoa-antavana elimenä.
Tuomioistuimen toimivalta tutkia valituksia koskee vain niitä valtioita, jotka ovat ratifioineet tuomioistuinta koskevan pöytäkirjan. Yleisesti valitukset tulee lähettää ensin toimikunnalle, joka tekee päätöksen siitä, välitetäänkö valitus edelleen tuomioistuimelle.
Tuomioistuin voi tutkia valituksia, jotka koskevat peruskirjaa ja sen pöytäkirjoja. Lisäksi tuomioistuin voi tutkia valituksia, jotka koskevat muita relevantteja ihmisoikeussopimuksia.
Tuomioistuimen toimivalta on merkittävämpi kuin toimikunnan. Tuomioistuimen päätökset ovat sitovia, sillä on selkeä toimivalta määrätä valtion maksettavaksi korvauksia, ja se käsittelee asiat avoimessa istunnossa.
Lasten oikeuksien komitea
Lasten oikeuksien komitea valvoo lasten oikeuksia ja hyvinvointia koskevan peruskirjan toteutumista.
Lasten oikeuksien komitean toimivalta vastaa pitkälti ihmisoikeustoimikunnan toimivaltaa. Myös lasten oikeuksien komitea voi tutkia yksilöiden ja valtioiden tekemiä valituksia, valtioiden laatimia raportteja ja lähteä tietojenkeruumatkoille jäsenvaltioihin. Myös lasten oikeuksien komitean tehtävissä on annettu merkittävää painoarvoa lasten oikeuksien edistämiselle.
Lasten oikeuksien komitean toimivalta on huomattavasti laajempi kuin YK:n lasten oikeuksien komitean toimivalta. Afrikan lasten oikeuksien komitea ei kuitenkaan resurssipuutteiden vuoksi ole vielä tehokas valvontaelin.
