Amerikan valtioiden järjestö
Amerikan valtioiden järjestö (Organization of American States, OAS) on vuonna 1890 perustettu alueellinen ihmisoikeusjärjestelmä. Se on vastuussa ihmisoikeuksien valvonnasta, edistämisestä ja turvaamisesta Amerikan valtioissa. OAS:ään kuuluvat kaikki Amerikkojen 35 itsenäistä valtiota.
Ihmisoikeuksien valvonnasta ja edistämisestä OAS:ssä vastaa kaksi elintä: ihmisoikeustoimikunta (Inter-American Commission on Human Rights) ja ihmisoikeustuomioistuin (Inter-American Court of Human Rights).
Ihmisoikeustoimikunta voi tutkia kaikkia OAS:n jäsenvaltioita koskevia asioita. Ihmisoikeustuomioistuimella on puolestaan toimivalta tutkia vain sellaisia valtioita koskevia asioita, jotka ovat liittyneet OAS:n ihmisoikeussopimukseen (American Convention on Human Rights, 1969) ja jotka ovat tunnustaneet tuomioistuimen toimivallan. Tällaisia valtioita on tällä hetkellä 20.
Ihmisoikeuksien valvonta
Ihmisoikeustoimikunta
Ihmisoikeustoimikunta on perustettu vuonna 1959. Sen päämääränä on edistää ihmisoikeuksien puolustamista ja noudattamista.
Ihmisoikeustoimikunta valvoo ihmisoikeuksien toteutumista OAS:n jäsenvaltioissa tutkimalla yksilövalituksia sekä tutkimalla ihmisoikeusloukkauksia omasta aloitteestaan. Tutkimus voidaan aloittaa toimikunnan aloitteesta esimerkiksi, jos toimikunta on saanut raportteja jonkin maan laajamittaisista ihmisoikeusloukkauksista. Tutkimuksen tuloksista laaditaan maaraportti. Ihmisoikeustoimikunta voi myös osoittaa erityisedustajia sekä tutkia valtioiden välisiä valituksia, jotka ovat kuitenkin harvinaisia.
Yksilövalituksen tutkiminen alkaa siitä, että yksilö, ryhmä henkilöitä tai valtiosta riippumaton toimija laittaa vireille yksilövalituksen. Toimikunta voi vastaanottaa yksilövalituksia valtion tekemiksi väitetyistä ihmisoikeusloukkauksista. Ihmisoikeusloukkauksen tulee koskea oikeutta, joka on turvattu yhdessä OAS:ssä noudatettavasta ihmisoikeussopimuksesta. Tällaisia oikeuksia ovat oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen, tasa-arvoon lain edessä, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, ilmaisun- ja uskonnonvapauteen sekä mielivaltaisten pidätysten kieltoon.
Jos toimikunta toteaa, että valtio on yksilövalituksessa väitetyllä tavalla loukannut ihmisoikeuksia, se laatii raportin, jossa se toteaa loukkauksen ja voi tehdä ehdotuksia ja suosituksia kysymyksessä olevalle valtiolle.
Toimikunta voi myös esittää, että asia siirretään eteenpäin ihmisoikeustuomioistuimen tutkittavaksi. Tuomioistuin voi kuitenkin ottaa tutkittavakseen vain sellaisia valtioita koskevia asioita, jotka ovat liittyneet OAS:n ihmisoikeussopimukseen ja jotka ovat tunnustaneet tuomioistuimen toimivallan.
Amerikan valtioiden ihmisoikeustuomioistuin
Amerikan valtioiden ihmisoikeustuomioistuin on perustettu Amerikan ihmisoikeussopimuksella Costa Ricaan. Sopimuksen mukaan tuomioistuimella on toimivalta sellaisia valtioita koskevissa
asioissa, jotka ovat julistuksella tai erityissopimuksella tunnustaneet tuomioistuimen tuomiot sitoviksi. Yhteensä 20 valtiota on tunnustanut tuomiot sitoviksi.
Ihmisoikeustuomioistuimella on kaksi tehtävää. Se voi ensinnäkin tutkia valtion tekemiä ihmisoikeusloukkauksia koskevia asioita. Toiseksi ihmisoikeustuomioistuin voi antaa neuvoa antavia lausuntoa jäsenvaltioille tai OAS:n elimille.
Ihmisoikeustuomioistun voi tutkia ihmisoikeusloukkauksia koskevia asioita vasta, kun ihmisoikeustoimikunta on suorittanut oman tutkimuksensa loppuun. Yksilövalitusta ei siis voi tehdä suoraan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Asian käsittely ihmisoikeustuomioistuimessa koostuu kirjallisesta ja suullisesta vaiheesta. Kirjallisten asiakirjojen toimittamisen jälkeen ihmisoikeustuomioistuin kuulee valittajaa ja valtiota sekä mahdollisesti nimettyjä todistajia. Asian käsittelyn lopuksi ihmisoikeustoimikunta esittää tuomioistuimelle lopulliset näkemyksensä.
Kun asia on saatu käsiteltyä, ihmisoikeustuomioistuin antaa päätöksensä. Ihmisoikeustuomioistuin voi todeta, että valtio on tai ei ole loukannut ihmisoikeuksia. Jos tuomioistuin toteaa valtion loukanneen ihmisoikeuksia, se voi myös velvoittaa valtion korvaamaan loukkauksesta aiheutuneet seuraamukset sille, johon loukkaus on kohdistunut.
